Painavaa asiaa

Vapaapäivät juoksee nopiaan. Suuri kumisaappaanmetsästys on  nyt päättynyt, ja mun mieltä lämmittää jo valmiiksi se että nyt mun varpaat ei palele märissä kengissä, kun kahlaan ajoittaisessa sohjossa Cypressillä. Pääsin tänään ylittämään taas Burrard-siltaa, joka on mun lemppari kolmesta keskustaan johtavasta sillasta. Se on selvästi tarkoitettukin sellaiseen "mielihyvä ja maiseman-ihailu"-käyskentelyyn, ainakin enemmän kuin Granville ja Cambie. Maisematkin tietenkin on aika paljon paremmat kuin kahdella muulla sillalla. Tässä Burrard:

Kiireettöminä päivinä yritän kävellä hitaasti. Mun mielestä ihan turha yrittää ryysätä paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti, jos ei ole pakko. Hidastamalla ehtii nauttimaan erilailla, ja kuten monta kertaa olenkin jo maininnut, nauttimaan ihan vaan siitä kävelemisestä. Ja tietysti huomaamaan ja huomioimaankin eri tavalla. Mä huomioin ihmisiä. Eilen kirjoitin aika paljon hymyilemisestä, ja tänään mua vastaan tuli hymynkerääjä-sellainen papparainen joka liikkui kaikessa rauhassa ja kun katseet kohtasi, se hymyili jo valmiiksi. No mullahan levisi virnistys sitten koko naamalle ja se kesti ainakin seuraavat 50 metriä. Mietin vain, että aika helppoa on saada toinen ihminen iloiseksi.

Joissain asioissa mulla on tosi vahvat mielipiteet. Esimerkiksi nyt vaikka siinä, että jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan. Aina on myös valinnan mahdollisuus: saako jokin vastoinkäyminen surulliseksi tai vihaiseksi, vai työntääkö sen mielestään ja tekee tilaa paremmille ajatuksille. Olen viimeaikoina tajunnut, että jos jollain on huono päivä, ja se sitten kaataa kuravettä niskaan, niin se on ihan mun valittavissa, otanko siitä paineita vai en. Siis mun itseni valittavissa, saan tehdä päätöksen ihan itse! On tosi vapauttavaa kun olen ymmärtänyt tällaisen itsestään selvän asian.

Lopuksi vielä mietittävää ihan kaikille, mutta erityisesti aspaajille. Tämän päivän nettisurffailu tuotti aika kivan löydöksen. Linkistä löytyy video Jukka Harjun luennolta, jossa mun mielestä esitetään aika kivasti muutamia asioita. Videossa kohdalla 1:34 tulee asiaa "appelsiineista" ja muista sellaisista, joten jos ei jaksa koko videota katsoa, niin aloittakaa siitä. Jukka puhuu siitä, että ihmiset voivat antaa vain sitä mitä he ovat sisältä. Jos puristat appelsiinia-saat appelsiinimehua. Asiakaspalvelussa ja muussakin ihmisten välisissä kanssakäymisissä joutuu välillä kohtaamaan melkoisia...tapauksia. Joskus sitä joutuu kuuntelemaan aika paljon kaikenlaista, suoraa huutoa ja haukkumistakin ehkä. Mutta kuten Jukka sanoo, että sisältä purkautuu mitä sisällä on. Seuraavan kerran kun asiakas (tai kuka tahansa) remuaa, voi ajatella, että no, ole sinä tuollainen sisältä, minä olen mieluummin tällainen. Jälleen kerran aika vapauttavaa :D

Tässä vielä mun ihanat kumpparit. Mikään ei tee iloisemmaksi kuin kuivat jalat sadesäällä. Tai loskasäällä! :D