Viimeinen työpäivä ennen ansaittua viikonloppua, joka tällä kertaa ajoittui mulla keskiviikolle ja torstaille. Oltiin työvuorossa kaksin Estherin kanssa. Pari sanaa tästä tytöstä: tiedättehän niitä ihmisiä, joissa on vaan sitä jotain, ettei niistä yksinkertaisesti voi olla pitämättä! No, tässä on yksi sellainen. Älyttömän mukava, nauravainen ja rehellinen. Kertoo mitä ajattelee, ei esitä, on sitä mitä on. Sellainen jolla ei ole mitään tarvetta näyttää uusille ihmisille, kuinka "hyvä" on. On vaan oma itsensä.
Tänään juttelin Estherin kanssa kaikenlaisesta, suomalaisesta ja taiwanilaisesta kulttuurista ja tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista. Oli hauskaa kuulla taiwanilaisesta elämästä. Esther sanoi, että aikaisemmin se vaan halusi kokoajan tienata rahaa, lisää ja lisää ja lisää. Teki vaan töitä enemmän. Oli hirvittävän stressaantunut, vapaa-aikaa vähän. Sitten tapahtui muutoksia, ja Esther tuli tänne. Nykyään E:n filosofia: Ihan vain nautin elämästä. Ihan vaan annan mennä.
Miten tollaisesta ihmisestä voisi olla pitämättä? Ihana keskustelu, ihana tyttö.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti