Aamu

Katsokaa mun aamua! Niin ihana väriherätys kun voi olla! Tämä on usein mulle se päivän paras hetki, varsinkin jos saa herätä kiireettä. Ihan raukeena vaan siristellä silmiä ja antaa auringon herätellä.

Tänään on mun synttäripäivä ja taivas on sininen. Olen ottanut oikeuden viettää tätä päivää pitkän kaavan mukaan, aloitin jo eilen fiilistelyn, kun Suomessa vaihtui vuorokausi ja jatkan tätä niin kauan kun täällä on torstai. En edes tee mitään ihmeellistä, mutta nauran makeasti itselleni kun olen näin iloissani siitä että tänä vuonna mun synttäripäivä kestää 34 tuntia! Pienet on ilot, mutta sitäkin makeammat!

Eilen kävin Annan kanssa synttäri-illallisella Intialaisessa kasvisravintola Annapurnassa. Viime viikolla oli kokonaista kaksi syö mitä haluat päivää, enkä vieläkään ole oppinut kulkemaan kultaista keskitietä, vaan tulee syötyä helposti pahaan oloon asti. Kaipasin siis jotain simppeliä ja hyvää. No okei. Oikeasti mä valitsin sen paikan koska Justin Timberlake kävi siellä syömässä muutamia viikkoja sitten :P

Mutta ruoka oli hyvää! Parasta oli jutella Annan kanssa siitä, mikä meidät ajoi tulemaan tänne. Oli hauskaa huomata,että meitä oli motivoinut aika samanlaiset ajatukset ja lähtökohdat. Annahan tuli Vancouveriin viikkoa ennen mua, ja puhuttiin siitä miltä tuntui olla täällä periaatteessa ilman suunnitelmaa, aloittaa kaikki alusta. Molemmat oli sitä mieltä, että nyt kun miettii taaksepäin, niin olipahan helppoa!

Tänään mulla on koulutus Cypress Mountainilla. Olen nyt ottanut rennosti 1,5 kuukautta, ja huomaan että se oli juuri se mitä täytyikin tehdä. Olen saanut tehdä täällä kaikkea mitä oon halunnut, löytää omia juttuja ja vaan nautiskella, liikkua, syödä. Kivaa on myös huomata, että nyt odotan innolla töiden alkamista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Olen ihan täpinöissäni! Tästä tulikin mieleeni vielä yksi asia, mistä Annan kanssa puhuttiin. Kumpikaan meistä ei tiedä, missä on ja mitä tekee ensi kesänä. Yhtäkkiä, siinä syödessä tajusin, että se ei stressaa mua yhtään. Enemmänkin tuntuu siltä, että on kaikki mahdollisuudet avoimina ja saan tehdä ihan mitä huvittaa. Tää on ihan huikea tää vapauden tunne. Jotenkin oon ihan varma, että kun vaan uskoo tulevaisuuteen (ja nauttii tästä hetkestä), saa jonkun hyvän idean tai mahdollisuuden.

Nyt mun täytyy varmaan lähteä vähän juoksemaan tonne pihalle, kun sää on niin kaunis ja olen täynnä energiaa. En muista koska oon viimeksi oikein himoinnut päästä juoksemaan, mutta nyt tuntuu siltä että täytyy mennä. Mä yritän olla hypähtelemättä tuolla niinkuin joku pikkuvarsa, ettei Sipuli lähetä valkotakkisia hakemaan mua. Olen myös pahoillani, jos tämä kupliva iloisuus  ärsyttää jotakin, mutta minkäs teet, olen iloinen ja tämä on mun 34-tuntinen syntymäpäivä.

Pitäkää huolta toisistanne :D